Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Yhdenvertaisuus -  vammaisten ihmisten ikuinen unelma?  

Kuva
U
usi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) on ollut voimassa nyt vajaan kahden vuoden ajan. Se tarjoaa hyvän muodollisen suojan erilaisissa syrjintätilanteissa. Hyvää on etenkin se, että yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet ovat nyt entistä laajempia ja koskevat tänä päivänä niin viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä kuin työnantajiakin.

Tänään julkistetussa yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä (2016, 44) todetaan positiivisesti, että uusi yhdenvertaisuuslakimme on olennaisesti lisännyt mahdollisuuksia puuttua yksilöiden kokemaan huonompaan kohteluun, joka kohdistuu heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa. Mutta samalla esitetään kuitenkin aiheellisesti huoli siitä, että yhteiskunnan ilmapiiri on koventunut, mikä näkyy muun muassa vähemmistöön kuuluvien ihmisten turvallisuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyvien loukkausten lisääntymisenä.Onkin hyvä muistaa, että vaikka päähuomio yhdenvertaisuuslain soveltamisessa on kiinnittynyt siihen, etteivät viranomaiset, koulutu…

Hyvää Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää!

Kuva
Tänään on jälleen aihetta liputukseen, onhan kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen syntymäpäivä ja samalla suomalaisen musiikin päivä. Musiikki on ollut minulle luonnollinen ja tärkeä osa elämääni niin kauan kuin muistan. Eipä taida vuodessa olla montaakaan päivää, jolloin en musiikkia vähintäänkin kuuntelisi. Kirjoittaminenkin sujuu yleensä huomattavasti paremmin musiikin soidessa taustalla.
Sibeliuksen tuotannosta ehdoton suosikkini on oikeastaan aina ollut Finlandia-hymni. Se sopisi mielestäni kansallislauluksemme huomattavasti Maamme-laulua paremmin, vaikka huomattavasti vaativampi laulettava onkin. Finlandiassa nyt vain on sitä jotakin!
Oheisessa kuvassa komeileva Helsingin Töölössä sijaitseva Sibelius-monumentti oli lapsen silmiin varsin vaikuttava veistos. Siihen liittyy itselläni mukava muisto - yksi niistä harvoista Lastenlinnan kuntoutusjaksojen ajoilta. Oli jännittävää huhuilla noihin "isoihin pilleihin" päin, kun kaikui niin hienosti.
Finlandia-hymnin ohella Valse…

Onnea 99-vuotiaalle Suomelle!

Kuva
On Suomi sinivalkoinen,
maa hohtavien hankien
ja tuhansien järvien.

Ei ole maata kauniimpaa,
kuin on tää pieni korpimaa.
On pellot täällä nousseet soista.
Oletkos muualla nähnyt moista!

On suomalainen sisu suuri, roima,
se on meitä eteenpäin vievä voima.

Kiitos veteraanien,
on Suomi tänään itsenäinen
ja lippumme sinivalkoinen.




Kohti parempaa huomista - toivottavasti

Kuva
Meille suomalaisille vammaisille tämä päivä, 3. joulukuuta 2016,  on historiallinen, sillä nyt on ensimmäinen kansainvälinen  vammaisten päivä, jolloin YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus on ratifioitu myös Suomessa.
Kyseisessä sopimuksessa säädetään muun muassa esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jotka liittyvät olennaisesti erilaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksiin ja osallisuuden kokemiseen. Niiden tulee puolestaan läpäistä kaikki elämän osa-alueet, kuten esimerkiksi opiskelu, työnteko ja vapaa-ajan harrastukset. Eikä osallisuutta ihmistä itseään koskevassa päätöksenteossakaan sovi myöskään unohtaa.
Vammaisten ihmisoikeuksien toteutuminen on tänään toki huomattavasti paremmalla tolalla kuin vaikkapa vielä viisikymmentä vuotta sitten, mutta parannettavaa riittää edelleen. Eri tavoin vammaiset kansalaiset kun kohtaavat  tänäänkin  usein syrjintää arjessaan, vaikka vammaisuus ei hyväksyttävä syrjintäperuste onneksi enää olekaan. Ja ikävä kyllä myös vammai…

Matkalla minuiksi – yksin ja yhdessä

Kuva
O
nko elämässä oikeastaan mitään tärkeämpää kuin löytää itsensä eli tulla siksi, joka on, pohtivat tuoreessa kirjassaan, Minuiksi – Löytöretkiä henkiseen kasvuun, Tommy Hellsten ja Tiina Tuomikoski. Aika oikeassa he taitavat ollakin, sillä vasta tuntemalla itsemme voimme elää sitä elämää, jota varten olemme tänne maailmaan syntyneet. Onkin varsin aiheellista kysyä, kenen elämää oikeastaan elämme, jos emme tiedä keitä olemme. Jokainen meistä muodostaa käsityksen itsestään lapsuuden vuorovaikutussuhteissa. Niinpä silloin olisi ensiarvoisen tärkeää tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi jo pienestä pitäen kaikkine tarpeineen ja tunteineen. Määritämme nimittäin omaa arvoamme suurelta osin juuri sen perusteella, miten toiset ihmiset meihin suhtautuvat ja meidät hyväksyvät. Jos yksilö ei tule jostakin syystä lapsena aidosti nähdyksi sellaisena kuin hän on, on vaarana että hän jää ikään kuin psyykkisesti syntymättä, ja hänestä saattaa tulla sivustakatsoja omassa elämässään, ja tällöin ihminen alkaa…

Yksinäisyys – yhteinen ongelmamme

Kuva
Y
hteiskunnallinen eriarvoisuus synnyttää yksinäisyyttä, ja yksinäisyys synnyttää monenlaisia vajeita ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, jotka sitten muuntuvat eriarvoisuudeksi yksilön toimintakyvyissä ja elämänmahdollisuuksissa. Juho Saaren (2016a) mukaan meidän suomalaisten todellisen perusturvan voidaankin katsoa olevan toisissa ihmisissä, jotka vaikeina aikoina kannattelevat meitä ja hyvinä aikoina iloitsevat kanssamme. Näin ollen yksinäisyys voidaan nähdä perusturvassa olevana vuotavana haavana ja ammottavana aukkona. Läheisten, merkityksellisten ja luottamuksellisten ihmissuhteiden puuttuminen eli ”ystävättömyys” johtaa emotionaaliseen yksinäisyyteen. Sosiaalisen yksinäisyyden tunne puolestaan syntyy siitä, ettei yksilöllä ole hyvin toimivia ja hänen sosiaaliset tarpeensa täyttäviä verkostoja, joita voi löytää vaikkapa koulusta, työpaikalta, asuinalueelta tai netistä. Tuolloin ihminen kokee olevansa poissuljettu ja ulkopuolinen, joskus peräti muille näkymätön.Yksinäisyyden muo…

Tytöissä on voimaa

Kuva
T änään vietetään jälleen kansainvälistä tyttöjen päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä siitä syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa vuoksi.  Toisaalta tänään on myös juhlapäivä, jolloin on aika nostaa esiin tytöissä oleva voima ja mahdollisuudet. Yhdessä voimme poistaa esteet tyttöjen tieltä ja luoda tasa-arvoisemman maailman. Meidän tulee toimia niin, että jokaisella tytöllä olisi aidosti oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan – niin koulutuksestaan, kehostaan kuin parisuhteestaankin.  Nyt niin ei valitettavasti vielä ole.
Tämän vuoden sloganina on ”Tyttöjen puolella lapsiäitiyttä vastaan.” On arvioitu, että vuosittain kaksi miljoonaa tyttöä tulee äidiksi alle 15-vuotiaana. Suurin osa heistä on joutunut lapsiavioliittoon. Tällöin tyttöjen mahdollisuudet vaikuttaa omaan kehoonsa ja saada tietoa terveyteen ja raskauteen liittyvistä asioista ovat heikot. Tähän tarvitaan muutosta, sillä yksikin hyväksikäyttö- ja väkivaltatapaus on lii…

Onko jokainen tärkeä, arvokas ja rakas?

K un ihminen oppii näkemään itsensä tavallisena ihmisenä, hän voi olla ihminen ihmiselle. Silloin positiot eivät kohtaa, vaan keskiössä ovat yksilöt. Meistä jokaisesta jää kohtaamisessa jälki toiseen ihmiseen, totesi puheenvuorossaan Petri Rajaniemi.
Lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen poistaminen on kaunis tavoite. Taustalla hieno ajatus siitä, että ei olisi enää olemassa meitä ja heitä, vaan olisi vain me. Palvelujärjestelmä on kyllä periaatteessa ihan toimiva, mutta silti kukaan ei oikeastaan kysy, miltä tuntuu olla erilainen. Kontakteja on voinut olla  jopa satoihin auttajiin, mutta kukaan ei ole kuitenkaan ottanut koppia yksittäisen nuoren kokonaistilanteesta. 10 ooo nuorta putoaakin vuosittain ikään kuin tyhjän päälle. Mutta, mitä sitten voisimme tehdä toisin? Mitä on tehty väärin?
Koulujärjestelmässä on määriteltävä hyvinvoinnin tavoite. Koulun tulee tarjota lapsille kokemus siitä, että he ovat toimijoita. Tämä vahvistaa yksilöiden itsetuntoa. He tuntevat, että heillä on y…

Validia asumista – mutta miten ja missä?

Kuva
T urun Sanomat uutisoi lauantaina 27.8.2016 otsikolla ”Vammaiset tunteja heitteillä”. Ennen kuin luin tekstiä eteenpäin, pahoin pelkäsin tietäväni, mistä jutussa puhuttiin. Ja oikeassa olin – valitettavasti. Minulla on lähes kymmenen vuoden asumishistoria kyseisessä Invalidiliiton ylläpitämässä palvelutalossa. Pääsin sieltä pois jo reilut kymmenen vuotta sitten aika hankalan ”taistelun” jälkeen. Tuntuu todella pahalta lukea tuoretta uutista siitä, ettei talossa jo pitkään esiintyneille ongelmille ole kyetty tai haluttu tehdä mitään. Kokemusteni perusteella näkisin, että ongelmana on ollut ennen kaikkea se, että asukkaiden avuntarpeeseen nähden henkilökuntaa on vuoroissa aivan liian vähän.

Tuollainen iso yksikkö ei vain toimi henkilökunnan minimimitoituksella, alimitoituksesta nyt puhumattakaan. Ja tällainen tilanne ei ole ollut kyseisessä paikassa vain harvoin ja poikkeustilanteissa vaan usein ja toistuvasti. Näin ollen pitkät ja epäinhimilliset odotusajat tulivat minullekin valitettav…

Pitkä kiva kesä

Kuva
K eskellä heinäkuuta suuri osa suomalaisista on nyt ansaitulla kesälomalla. Mutta ikävä tosiasia on, ettei kaikilla vanhemmilla ole välttämättä mahdollisuutta ottaa lainkaan lomaa. Yrittäjät joutuvat usein työskentelemään aamusta iltaan, yksinhuoltajat opiskelevat syksyisin ja raatavat töissä erityisesti kesäisin. Tällöin pienet lapset saattavat viettää koko kesän päiväkodissa, pahimmassa tapauksessa jopa ennestään vieraassa ympäristössä ja tuntemattomien lasten ja hoitajien kanssa. Uudet sosiaaliset tilanteet ovat aina jännittäviä ja usein pelottaviakin, joten aikuisten toiminta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millainen kokemus vieras hoitopaikka lapselle lopulta on.

Olisi toivottavaa, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus viettää kesälomaa yhdessä perheensä kanssa. Surullinen tilanne on kuitenkin silloin, jos vanhemmat luovat uraansa lasten kustannuksella. Siinä missä aikuiset tuntevat välillä olevansa loman tarpeessa, ansaitsevat lapsetkin taukoja arkisista rutiineista aikaisi…

Elämyksellistä aikaa

Kuva
M iten on mahdollista että Suomen euroviisuvoitosta on kulunut jo kymmenen vuotta, ja taas eletään kesän kynnyksellä, vaikka juuri äskenhän oli joulu? Ajan nopea kuluminen lienee myös yksi kevään juhlien kestopuheenaiheista. Aikuiset päivittelevät taas kerran lasten uskomattoman nopeaa kasvuvauhtia. Miten aika onkaan rientänyt ristiäisistä rippijuhliin tai ensimmäisistä kevätjuhlista valmistujaisiin.

On totta, että iän karttuessa aika tuntuu suorastaan juoksevan, ja keski-ikäisenä on jo välillä vaikeuksia pysyä vauhdissa mukana. Totuus on kuitenkin se, että kello tikittää samaan tahtiin kuin aina ennenkin, mutta jo 1800-luvun lopulla psykologi William James päätteli, että ulkoinen aika tuntuu kuluvan sitä nopeammin, mitä vähemmän koemme uusia elämyksiä. Näin ajatellen on luonnollista, että ikääntymisen myötä aika vaikuttaa vuosi vuodelta vain kiihtyvän. Vaikka emme voikaan pysäyttää kelloja, meidän on mahdollista vaikuttaa ajan kokemiseen hakeutumalla aktiivisesti uusien kokemusten pari…

Katse tulevaisuuteen

Kuva
Tänään 15. huhtikuuta 2016 tulee kuluneeksi 95 vuotta siitä, kun maassamme vahvistettiin ensimmäinen oppivelvollisuuslaki. Se oli tärkeä virstanpylväs suomalaislasten osaamisen ja sivistyksen edistämisessä. Vuosikymmeniä myöhemmin toteutettu peruskoulu-uudistus mullisti koulutusjärjestelmämme mahdollistaen kansakuntamme koulutustason nopean nousun. Lopulta peruskoulusta tulikin kaikkien koulu, jonka päättötodistuksen saa nykyään lähes 99 prosenttia ikäluokasta. Tänäänkin monet oppivelvolliset opettajineen työskentelevät kouluissamme tulevaisuuteen katsoen, ja toivottavasti ainakin keskimäärin enemmän iloa tuntien kuin pelkästään velvollisuutensa hoitaen.

Syksyllä 2016 voimaan astuva uusi perusopetuksen opetussuunnitelma nojaa vahvasti perinteisiin ja jaloihin sivistystavoitteisiin, joita ainakin retoriikan tasolla korostetaan jopa aiempaa enemmän. Perusopetuksen kuvataan tukevan oppilaiden kasvua ihmisyyteen, jonka keskeisiä elementtejä ovat pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen…

Tolkkua päättäjille

Kuva
H allitus uhkaa jälleen leikata sieltä, mistä ei pitäisi – eikä itse asiassa olisi edes varaa – leikata. Maksajiksi joutuvat niin eläkeläiset, opiskelijat kuin vammaisetkin. Mikäli hallitus toteuttaa kaavailemansa säästötoimenpiteet, monien vähävaraisten elämä kurjistuu entisestään, ja hyvinvointivaltiomme tulevaisuus näyttää todella epävarmalta. Tuntuu, että päättäjät ovat sulkeneet silmänsä ja korvansa pienen ihmisen ongelmilta.

Siksi tänään 12.3. järjestetäänkin Helsingissä Suurmielenosoitus. Tämän Joukkovoima –mielenosoituksen tarkoituksena on osoittaa, että kestämättömälle leikkauspolitiikalle on etsittävä vaihtoehtoja, jotta eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeudet voidaan turvata ja estää samalla yhteiskuntamme eriarvoistumisen lisääntyminen. Ihmisten tulee olla tasa-arvoisia lain edessä, joten yhdenkään ihmisryhmän hyvinvoinnin edellytyksistä ei saa tinkiä – ei vaikka talous oli kuinka huonolla tolalla tahansa. On etsittävä inhimillisesti ja eettisesti kestävämpiä ratkaisuja.

Va…

Tasa-arvo on ihmisoikeus – kaikille

Kuva
T änään vietetään jälleen kansainvälistä naistenpäivää. Nyt vuonna 2016 kyseisen päivän teemana on sukupuolten tasa-arvo vuoteen 2030 mennessä. Paljon työtä vaaditaan, jotta tähän tavoitteeseen voidaan päästä. On murrettava lukuisia taloudellisia, rakenteellisia ja asenteellisia esteitä.
Ajankohtaiset uutiset niin meiltä kuin muualtakin osoittavat valitettavasti sen, että naisiin kohdistuva monimuotoinen syrjintä ja väkivalta ovat edelleen yleisiä. Naisviha näyttää itse asiassa kärjistyneen viime aikoina kiihtyneen maahanmuuttokeskustelun seurauksena. Tuntuu siltä, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa aggressiivinen puhe ja yksilöiden oikeuksien kiistäminen muuttuvat entistä hyväksyttävämmiksi. Pahimmillaan netin vihapuheet konkretisoituvat väkivaltaisina tekoina myös virtuaalisen todellisuuden ulkopuolella.  
Tasa-arvo ei ole kuitenkaan vain naisten asia, vaan se kuuluu kaikille sukupuoleen katsomatta. Myöskään esimerkiksi henkilön ikä, syntyperä, sairaus tai vamma ei saisi olla e…

Tuplatut ilot ja puolitetut surut

Kuva
Netissä on helppoa lisätä kaverilistalleen vaikka satoja ihmisiä, ja halutessaan tällaisen ”ystävyyden” voi myös lopettaa aivan yhtä helposti, klikkaus riittää. Mutta nettituttavuus on kuitenkin useimmiten varsin kaukana aidosta ystävyydestä. Todellinen ja kestävä ystävyyssuhde vaatii kehittyäkseen aikaa, sillä luottamus toiseen ihmiseen ei synny hetkessä – ei ainakaan enää aikuisiällä. Ystävyys vaatii myös vaivannäköä ja yhteistä tekemistä. Aina ystävyyden ylläpitämiseen ei tarvita edes paljon yhteistä aikaa eikä toisen säännöllistä näkemistä. Tosiystävien kesken kun on mahdollista jatkaa keskustelua siitä, mihin se viimeksi, joskus jopa vuosia sitten, jäi. Aivan kuin olisimme tavanneet toisemme juuri eilen.

Aito ystävyys edellyttää sitoutumista, puolin ja toisin. Hyvän ystävyyden tunnistaakin ennen kaikkea vastavuoroisuudesta. Siinä kuuntelijan ja kertojan roolit vaihtelevat paitsi joustavasti niin myös tasapuolisesti. Jokainen meistä kaipaa välillä olkapäätä, johon nojata. Siten jak…

Kuin koiranunta, jos sitäkään

Huone on mukavan viileä, vatsa ei kurni, ja tyynykin on hyvin. Mutta uni ei vain tule. Ei, vaikka väsyttää ihan vietävästi. Olisi pakko nukkua, jotta jaksaisi tarttua huomisen haasteisiin. Tuijotan kattoon ja lasken lampaita. Yritän lukea kirjaa, mutta ajatukset lähtevät juoksemaan omille teilleen. Yön pimeinä tunteina pienet huolet kasvavat helposti suuriksi ja, isotkin ilot kutistuvat pikkuriikkisiksi. On ahdistavaa tuskailla nukkumattomuutta ja tiedostaa se karu totuus, että aamu ja sen mukanaan tuoma herätyskellon pirinä on hetki hetkeltä lähempänä, olen sitten nukkunut kahdeksan tuntia tai ainoastaan kaksi. Pahinta olisi pelätä sitä, ettei uni tule silmään seuraavanakaan yönä. Siksi lohduttaudun sillä tosiasialla, että en ole yksin uniongelmieni kanssa. Moni muukin valvoo.
Uni on ihmiselle välttämätöntä. Hyvä ja riittävä uni on terveytemme ja hyvinvointimme kivijalka. Lähes jokainen meistä on varmasti joskus kokenut, kuinka jo parin huonosti nukutun yön jälkeen keskittymiskyky her…