Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2016.

Yhdenvertaisuus -  vammaisten ihmisten ikuinen unelma?  

Kuva
U
usi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) on ollut voimassa nyt vajaan kahden vuoden ajan. Se tarjoaa hyvän muodollisen suojan erilaisissa syrjintätilanteissa. Hyvää on etenkin se, että yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet ovat nyt entistä laajempia ja koskevat tänä päivänä niin viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä kuin työnantajiakin.

Tänään julkistetussa yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä (2016, 44) todetaan positiivisesti, että uusi yhdenvertaisuuslakimme on olennaisesti lisännyt mahdollisuuksia puuttua yksilöiden kokemaan huonompaan kohteluun, joka kohdistuu heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa. Mutta samalla esitetään kuitenkin aiheellisesti huoli siitä, että yhteiskunnan ilmapiiri on koventunut, mikä näkyy muun muassa vähemmistöön kuuluvien ihmisten turvallisuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyvien loukkausten lisääntymisenä.Onkin hyvä muistaa, että vaikka päähuomio yhdenvertaisuuslain soveltamisessa on kiinnittynyt siihen, etteivät viranomaiset, koulutu…

Hyvää Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää!

Kuva
Tänään on jälleen aihetta liputukseen, onhan kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen syntymäpäivä ja samalla suomalaisen musiikin päivä. Musiikki on ollut minulle luonnollinen ja tärkeä osa elämääni niin kauan kuin muistan. Eipä taida vuodessa olla montaakaan päivää, jolloin en musiikkia vähintäänkin kuuntelisi. Kirjoittaminenkin sujuu yleensä huomattavasti paremmin musiikin soidessa taustalla.
Sibeliuksen tuotannosta ehdoton suosikkini on oikeastaan aina ollut Finlandia-hymni. Se sopisi mielestäni kansallislauluksemme huomattavasti Maamme-laulua paremmin, vaikka huomattavasti vaativampi laulettava onkin. Finlandiassa nyt vain on sitä jotakin!
Oheisessa kuvassa komeileva Helsingin Töölössä sijaitseva Sibelius-monumentti oli lapsen silmiin varsin vaikuttava veistos. Siihen liittyy itselläni mukava muisto - yksi niistä harvoista Lastenlinnan kuntoutusjaksojen ajoilta. Oli jännittävää huhuilla noihin "isoihin pilleihin" päin, kun kaikui niin hienosti.
Finlandia-hymnin ohella Valse…

Onnea 99-vuotiaalle Suomelle!

Kuva
On Suomi sinivalkoinen,
maa hohtavien hankien
ja tuhansien järvien.

Ei ole maata kauniimpaa,
kuin on tää pieni korpimaa.
On pellot täällä nousseet soista.
Oletkos muualla nähnyt moista!

On suomalainen sisu suuri, roima,
se on meitä eteenpäin vievä voima.

Kiitos veteraanien,
on Suomi tänään itsenäinen
ja lippumme sinivalkoinen.




Kohti parempaa huomista - toivottavasti

Kuva
Meille suomalaisille vammaisille tämä päivä, 3. joulukuuta 2016,  on historiallinen, sillä nyt on ensimmäinen kansainvälinen  vammaisten päivä, jolloin YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus on ratifioitu myös Suomessa.
Kyseisessä sopimuksessa säädetään muun muassa esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jotka liittyvät olennaisesti erilaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksiin ja osallisuuden kokemiseen. Niiden tulee puolestaan läpäistä kaikki elämän osa-alueet, kuten esimerkiksi opiskelu, työnteko ja vapaa-ajan harrastukset. Eikä osallisuutta ihmistä itseään koskevassa päätöksenteossakaan sovi myöskään unohtaa.
Vammaisten ihmisoikeuksien toteutuminen on tänään toki huomattavasti paremmalla tolalla kuin vaikkapa vielä viisikymmentä vuotta sitten, mutta parannettavaa riittää edelleen. Eri tavoin vammaiset kansalaiset kun kohtaavat  tänäänkin  usein syrjintää arjessaan, vaikka vammaisuus ei hyväksyttävä syrjintäperuste onneksi enää olekaan. Ja ikävä kyllä myös vammai…

Matkalla minuiksi – yksin ja yhdessä

Kuva
O
nko elämässä oikeastaan mitään tärkeämpää kuin löytää itsensä eli tulla siksi, joka on, pohtivat tuoreessa kirjassaan, Minuiksi – Löytöretkiä henkiseen kasvuun, Tommy Hellsten ja Tiina Tuomikoski. Aika oikeassa he taitavat ollakin, sillä vasta tuntemalla itsemme voimme elää sitä elämää, jota varten olemme tänne maailmaan syntyneet. Onkin varsin aiheellista kysyä, kenen elämää oikeastaan elämme, jos emme tiedä keitä olemme. Jokainen meistä muodostaa käsityksen itsestään lapsuuden vuorovaikutussuhteissa. Niinpä silloin olisi ensiarvoisen tärkeää tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi jo pienestä pitäen kaikkine tarpeineen ja tunteineen. Määritämme nimittäin omaa arvoamme suurelta osin juuri sen perusteella, miten toiset ihmiset meihin suhtautuvat ja meidät hyväksyvät. Jos yksilö ei tule jostakin syystä lapsena aidosti nähdyksi sellaisena kuin hän on, on vaarana että hän jää ikään kuin psyykkisesti syntymättä, ja hänestä saattaa tulla sivustakatsoja omassa elämässään, ja tällöin ihminen alkaa…