Siirry pääsisältöön

Hetkiä arjessa puhevammaisten viikolla




Nyt, 2.–8.10.2017, vietetään jälleen puhevammaisten viikkoa. Viikon tarkoituksena on herätellä pohtimaan, miten sanoisit, jos et voisi puhua. Suomessa tällainen tilanne on todellisuutta 65 000 eri syistä puhevammaisella henkilöllä. Heille itsensä ilmaiseminen puheella on todella vaikeaa tai mahdotonta. Osalla heistä on myös vaikeuksia puheen ymmärtämisessä. Ilman tarvittavaa tukea tällaiset ihmiset ovat suuressa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnastamme. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen meistä pyrkii ottamaan huomioon puhevammaisten henkilöiden kommunikointitavan ja mukauttamaan omaa viestintäänsä sen mukaan. Onneksi puhe ei ole ainoa tapa ilmaista ajatuksiaan, koska se ei kaikilta onnistu.
Kommunikointi onnistuu ilmeiden ja eleiden avulla, osa hyötyy viittomista ja osa käyttää erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä, kuten aakkostauluja, kommunikointikansioita tai puhesyntetisaattoreita, jotka muuttavat kirjoitetun tekstin puheeksi. Tänä päivänä myös esimerkiksi älypuhelimet ja tabletit monipuolisine sovelluksineen ovat monille puhevammaisille korvaamattomia apureita jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa. Puhevammaisista monet tarvitsevat avukseen tulkkauspalvelua, jotta he voivat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi kaikissa tilanteissa ja pystyvät osallistumaan keskusteluihin toisten ihmisten kanssa.
Puhevamma on edelleen suhteellisen huonosti tunnettu vamma, vaikka se voikin itse asiassa tulla osaksi ihmisen elämää ihan milloin tahansa. Lapsella voi olla jokin synnynnäinen vamma, joka saattaa haitata puheen normaalia kehitystä tai puhevamma voi olla vaikkapa aivoverenkiertohäiriön tai onnettomuuden seuraus myöhemmässä elämänvaiheessa. Tulkin tehtävänä on siis välittää puhevammaisen henkilön ilmaisut puhekielellä. Lisäksi tulkki voi muokata puhetta tarvittaessa käyttäen puheen tukena muun muassa tukiviittomia, kuvia tai selkokieltä. Lakisääteistä tulkkauspalvelua on oikeus saada koulunkäyntiin (opetustoimen kustantamana) opiskeluun, työssäkäyntiin, vapaa-ajantoimintoihin sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Kelan kustantamaa tulkkauspalvelua on mahdollista saada vähintään 180 tuntia vuodessa, ja lisätunnit ovat harkinnanvaraisia. Mieti, miltä sinusta tuntuisi, jos voisit puhua vain 180 tuntia vuodessa. Mitä haluaisit tuona aikana sanoa?
Tämänvuotisen Hetkiä arjessa -teeman tarkoituksena on tuoda esille puhevamman kanssa elävien ihmisten omaa ääntä, heidän arvokkaita ja ainutlaatuisia tarinoitaan.
Puhevammaisten viikon omilta nettisivuilta voit katsella informatiivisia videoita Elinan, Vernen ja Katin arjesta. Kannattaa tutustua myös voimauttavaan vuorovaikutukseen (intensive interaction), jota käytetään muun muassa vaikeasti kehitysvammaisten tai autististen henkilöiden kanssa kommunikoidessa.
Ajatuksia, tarpeita, toiveita ja tunteita on ihan jokaisella riippumatta siitä, kyetäänkö ne ilmaisemaan puheella vai ei. Kuunnelkaamme siis toinen toisiamme herkin korvin, avoimin mielin ja lämpimin sydämin. Loppujen lopuksi onnistunut kommunikaatio on enemmän tahdon kuin taidon asia.
 
Kuva: Pixabay