11. lokakuuta 2017

Tytöissä on poweria!




Tänään vietetään jälleen kansainvälistä tyttöjen päivää. Tyttöjen ja nuorten naisten oikeuksien turvaaminen on yksi keskeisimmistä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Symbolisella Girls Takeover -tempauksella halutaan kiinnittää huomiota paitsi tyttöjen kohtaamaan syrjintään niin myös mahdollisuuksiin.

Suomessa Planin lastenhallituksen tytöt ”valtaavat” täksi päiväksi symbolisesti johtoasemassa olevien paikat muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitossa,   Opetushallituksessa, SAK:ssa ja Yleisradiossa. Pääministeri Juha Sipilä saa tänään rinnalleen neuvonantajan, 16-vuotiaan Katariina Räikkösen. Tällä tempauksella halutaan meillä Suomessa edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, jota voidaankin pitää yhtenä suomalaisen yhteiskunnan kulmakivistä, mutta samalla se voidaan nähdä myös keskeisenä myönteistä globaalia kehitystä edistävänä tekijänä.

Maailmalla on yhä aivan liian paljon tyttöjä, joilla ei ole pääsyä kouluun. YK:n laskelmien mukaan heitä on jopa 62 miljoonaa. Näin ollen monet naiset eivät saa ääntään kuuluviin omassa elämässään, saati yhteiskunnassa. He jäävät usein kokonaan poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen päätöksenteon ulkopuolelle, vaikka heidän läsnäolonsa ja kuulluksi tulemisensa olisi tärkeää tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta katsottuna. Jos maailma olisi oikeudenmukainen, myös tyttöjen oikeudet toteutuisivat. Paljon potentiaalia jää käyttämättä, kun tyttöjä syrjitään ja naisten oikeuksia vähätellään. Jos sen sijaan tytötkin pääsisivät mukaan päätöksentekoon, maailmasta tulisi parempi paikka kaikille, siksi tyttöjen aseman parantaminen on sekä oikein että järkevää.


”Haluan, että jokainen ihminen maailmassa voi jonain päivänä sanoa: minulla on ääni, minua kuunnellaan ja saan toteuttaa itseäni.” 

Näin toteaa pääministerin työparina tänään toimiva Katariina Räikkönen. Tämä onkin hieno ja kunnianhimoinen tavoite, jonka eteen meidän kaikkien on tehtävä kovasti töitä. Minäkin haluan uskoa siihen, että yhdessä voimme näyttää, että meissä kaikissa on poweria. Yhdessä voimme tuoda myös vielä piilossa olevaa potentiaalia rohkeasti ja ylpeästi esiin. 
Hyvää tyttöjen päivää kaikille entisille ja nykyisille tytöille! 





6. lokakuuta 2017

Yksi monista, silti yksi ainoa


Yksi maailman miljardeista ihmisistä.
Yksi homo sapiens -suvun jäsenistä.
Yksi seitsemästätoista miljoonasta

CP-vammaisesta maailmassa.
Yksi tuhansista
CP-vammaisista Suomessa.

Yksi ainutkertaisista persoonista.
Yksi ja ainoa minä.
Yhtä arvokas kuin hän tai sinä?

Yhdessä tällä pallolla
me ihmisinä elämme,
vaan kuinka huonosti
tunnemmekaan me
toinen toisemme.   

Pyyhitään pois siis ennakkoluulot,
unohdetaan viimein jo pilkkahuudot!

Kohdataan vihdoinkin aidosti
kokonaisina ihmisinä,
eikä vain vammaisuuden
tai vammattomuuden
yksinkertaistettuina ilmentyminä.

Minä, sinä ja hän.
Me, te ja he.



Hyvää maailman CP-päivää,
vailla huolen, murheen häivää!

 
Kuva: Pixabay

2. lokakuuta 2017

Hetkiä arjessa puhevammaisten viikolla




Nyt, 2.–8.10.2017, vietetään jälleen puhevammaisten viikkoa. Viikon tarkoituksena on herätellä pohtimaan, miten sanoisit, jos et voisi puhua. Suomessa tällainen tilanne on todellisuutta 65 000 eri syistä puhevammaisella henkilöllä. Heille itsensä ilmaiseminen puheella on todella vaikeaa tai mahdotonta. Osalla heistä on myös vaikeuksia puheen ymmärtämisessä. Ilman tarvittavaa tukea tällaiset ihmiset ovat suuressa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnastamme. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen meistä pyrkii ottamaan huomioon puhevammaisten henkilöiden kommunikointitavan ja mukauttamaan omaa viestintäänsä sen mukaan. Onneksi puhe ei ole ainoa tapa ilmaista ajatuksiaan, koska se ei kaikilta onnistu.
Kommunikointi onnistuu ilmeiden ja eleiden avulla, osa hyötyy viittomista ja osa käyttää erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä, kuten aakkostauluja, kommunikointikansioita tai puhesyntetisaattoreita, jotka muuttavat kirjoitetun tekstin puheeksi. Tänä päivänä myös esimerkiksi älypuhelimet ja tabletit monipuolisine sovelluksineen ovat monille puhevammaisille korvaamattomia apureita jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa. Puhevammaisista monet tarvitsevat avukseen tulkkauspalvelua, jotta he voivat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi kaikissa tilanteissa ja pystyvät osallistumaan keskusteluihin toisten ihmisten kanssa.
Puhevamma on edelleen suhteellisen huonosti tunnettu vamma, vaikka se voikin itse asiassa tulla osaksi ihmisen elämää ihan milloin tahansa. Lapsella voi olla jokin synnynnäinen vamma, joka saattaa haitata puheen normaalia kehitystä tai puhevamma voi olla vaikkapa aivoverenkiertohäiriön tai onnettomuuden seuraus myöhemmässä elämänvaiheessa. Tulkin tehtävänä on siis välittää puhevammaisen henkilön ilmaisut puhekielellä. Lisäksi tulkki voi muokata puhetta tarvittaessa käyttäen puheen tukena muun muassa tukiviittomia, kuvia tai selkokieltä. Lakisääteistä tulkkauspalvelua on oikeus saada koulunkäyntiin (opetustoimen kustantamana) opiskeluun, työssäkäyntiin, vapaa-ajantoimintoihin sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Kelan kustantamaa tulkkauspalvelua on mahdollista saada vähintään 180 tuntia vuodessa, ja lisätunnit ovat harkinnanvaraisia. Mieti, miltä sinusta tuntuisi, jos voisit puhua vain 180 tuntia vuodessa. Mitä haluaisit tuona aikana sanoa?
Tämänvuotisen Hetkiä arjessa -teeman tarkoituksena on tuoda esille puhevamman kanssa elävien ihmisten omaa ääntä, heidän arvokkaita ja ainutlaatuisia tarinoitaan.
Puhevammaisten viikon omilta nettisivuilta voit katsella informatiivisia videoita Elinan, Vernen ja Katin arjesta. Kannattaa tutustua myös voimauttavaan vuorovaikutukseen (intensive interaction), jota käytetään muun muassa vaikeasti kehitysvammaisten tai autististen henkilöiden kanssa kommunikoidessa.
Ajatuksia, tarpeita, toiveita ja tunteita on ihan jokaisella riippumatta siitä, kyetäänkö ne ilmaisemaan puheella vai ei. Kuunnelkaamme siis toinen toisiamme herkin korvin, avoimin mielin ja lämpimin sydämin. Loppujen lopuksi onnistunut kommunikaatio on enemmän tahdon kuin taidon asia.
 
Kuva: Pixabay