Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

CP-vammaiset - tuntematon työvoimareservi?

Vammaisuus on ilmiö, johon liittyy edelleen runsaasti ennakkoluuloja. Vielä tänä päivänäkin on ihmisiä, jotka ajattelevat, että vammaisen lapsen syntymä on seurausta aiempien sukupolvien synneistä.  Yhä edelleen osa vammattomista tuntuu luulevan, että vamma voi tarttua, vaikka ajatus onkin täysin järjetön.  Sitkeässä ovat nekin oletukset, että CP-vamma vaikuttaa ennen kaikkea henkilön kykyyn ajatella, puhua ja ymmärtää puhetta. Näin siitäkin huolimatta, että CP-vamma on aina liikuntavamma. Siihen saattaa toki liittyä monenlaisia liitännäisongelmia, mutta vaikeudet liikkumisessa ovat ainoa asia, joka yhdistää kaikkia CP-vamman omaavia ihmisiä lapsista aikuisiin. Nekin vaihtelevat toki yksilöittäin huomattavasti hyvin lievästä kömpelyydestä todella vaikeaan monivammaisuuteen. CP-vamma on luonteeltaan pysyvä. Se ei ”katoa” iän karttuessa. Kolmanteen ikävuoteen mennessä saatu diagnoosi säilyy siis samana, mutta vamman vaikutukset yksilön elämään saattavat muuttua paljonkin kehityksen edet…

Koulurauha - jokaisen oppilaan oikeus

Tänään on jälleen julistettukoulurauha alkaneelle lukuvuodelle. Tänä vuonna teemana on vaikuttaminen koulussa. Tarkoituksena on siis pohtia, miten jokainen kouluyhteisön jäsen voi omalta osaltaan vaikuttaa koulussa vallitsevaan ilmapiiriin. Tekojen ei tarvitse olla suuria ja mullistavia. Pienilläkin asioilla on merkitystä. Näin ollen koululaisten valitsema tämänvuotinen slogan "Sinäkin voit vaikuttaa.  - Hymykin auttaa.", onkin varsin osuva.  Samalla mietitään myös sitä, kuinka oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin lisätä. 
Ajatus koulurauhasta - siitä, että jokaisella oppilaalla olisi koulussa hyvä olla, kukaan ei jäisi yksin eikä ketään kiusattaisi - on todella tärkeä ja kaunis. Mutta samalla se on edelleen varsin kaukana todellisuudesta. Tuore kysely paljastaa nimittäin karun tosiasian tämän päivän koulumaailmasta. Pelastakaa Lapset ry:n keväällä 2018 toteuttaman Lapsen ääni -kyselyn tulokset osoittavat, että lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista ilm…

Esikouluun jo viisivuotiaana?

Pian on taas se hetki, kun koululaiset astuvat opintielle. Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti erityisesti oppilaiden saamasta tuesta. OAJ:n keväällä 2018 toteuttaman kyselyn tulosten mukaan lasten oikeudet tukeen ja esimerkiksi erityisopetukseen esiopetuksessa eivät aina toteudu. Näin on siitäkin huolimatta, että jokaisella lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen myös esiopetusvuoden aikana perusopetuslain nojalla. Tässä yhteydessä lienee paikallaan muistuttaa, että esiopetuksesta tuli kaikkia lapsia velvoittavaa jo kolme vuotta sitten. Mutta, missä onkaan kuntien vastuu tarjota sellaista varhaiskasvatusta ja esiopetusta, joka ottaisi nykyistä paremmin huomioon lasten yksilöllisiä tarpeita ja tarjoaisi riittävää ja tarkoituksenmukaista tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja riittävän pitkään. Vaikka resursseja olisikin, kaikilla ei valitettavasti välttämättä ole tahtoa toteuttaa lain kirjainta siten, että lapsen etu toteutuisi aina niin hyvin kuin mahdollista.

Ongelmia näy…

Vammaiset – uudet huutolaiset?

”Suomessa on vielä vuonna 2018 huutolaispoikia ja -naisia. Heidät annetaan hoidettavaksi sille, joka huutaa vammaisista huutokaupassa pienimmän summan. Nykyhuutolaisilla ei ole valinta- tai valitusoikeutta elämäänsä koskeviin päätöksiin.”
Näin terävästi kirjoittaa Iltalehden kolumnissaan Tuomas Enbuske 2. maaliskuuta 2018, ja ikävä kyllä hän on täysin oikeassa.Suomessa kun jopa vammaisten henkilöiden elämänmittaiset palvelut kilpailutetaan edelleen hankintalain nojalla. Kilpailutus voi siis pahimmillaan toteutua jopa parin vuoden välein. Tämä saattaa johtaa siihen, että ihminen joutuu muuttamaan pois kodistaan itselleen vieraiden avustajien armoille. Ja kaiken tämän tarpeettoman stressin takana on aina raha. Aika julmaa leikkiä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Ajatus aidosta valinnanvapaudesta sotepalveluissa tuntuu vielä todella kaukaiselta, kun vammaispalveluissa ei aina toteudu edes se, että asiakkaalta kysytään mielipidettä hänen omaan elämäänsä liittyvissä keskeisissä kysymy…