Ajatteletko aivojasi, tutkailetko tunteitasi?

Tällä viikolla, 15.–19.3.2021, vietetään kansainvälistä aivoviikkoa. Jyväskylän yliopiston monitieteisen aivotutkimuskeskuksen avoimen verkkotapahtuman teemana on ”Ajattele aivojasi – mieti muistiasi”. Aivot, keho ja mieli muodostavat kokonaisuuden, jossa yhteen osaan vaikuttamalla vaikutamme samanaikaisesti myös muihin. Näin ollen aivoterveyttä ja mielen hyvinvointia on mahdollista edistää kehonkin kautta. Voidaan siis sanoa, että ajattelemalla kehoa, ajattelemme samalla myös aivoja. Aivot kun ohjaavat kehoa ja sen eri toimintoja, mutta viestejä kulkee toki myös toiseen suuntaan, eli kehosta aivoihin. Siksi kaikki, mitä kehossamme tapahtuu, vaikuttaa aivoihin ollen osana selittämässä mielen ilmiöitä. 



Aivoviikolla tarkastellaan monipuolisesti aivojen ja muun elimistön vuorovaikutusta. Uni auttaa meitä muistamaan, ja liikunta voi suojata aivojamme ikääntymiseen liittyviltä ongelmilta. Myös se, mitä syömme, vaikuttaa aivoihimme. Aivoilla ja koko hermostolla on oleellinen rooli mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Aivoterveyden vaaliminen kannattaa aina. Se on tärkeä panostus niin nykyisen kuin tulevan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.



Yliopistonlehtori Virpi-Liisa Kykyri luennoi otsikolla: ”Mielen hyvinvointi - Tunteiden sopiva säätely hyvinvoinnin tukena arjessa ja kriisioloissa”. Hän puhuu tunteista ja niiden säätelyn merkityksestä ja siitä, kuinka ne auttavat meitä irrottautumaan kuormittavasta ja suuntaamaan mielemme kohti uutta. Kyky säädellä tunteita lisää tutkitusti yksilön hyvinvointia ja parantaa myös läheisten ihmissuhteiden laatua.  Tarvitsemme kykyä innostua, mutta meidän tulisi osata myös rauhoittua. Onneksi rauhoittumisen taitoa on mahdollista harjoitella systemaattisesti esimerkiksi ääni- ja hengitysharjoitusten sekä miindfullnessin avulla.

Pandemian oloissa jaksaminen kuormittuu, kun joudumme olemaan erillään muista ihmisistä, ja epävarma tilanne herättää ymmärrettävästi huolta, pelkoja ja jopa ahdistusta. Luulenpa siis, että aika moni voi yhtyä Kykyrin sanoihin: 


”Tarvitsisimme toisiamme kipeämmin ja enemmän kuin normaalitilanteessa. Jakaaksemme kuormia, saadaksemme tukea ja ylläpitääksemme toivoa ja elämäniloa.”


Mutta, kuinka ylläpitää toivon horisonttia, jos tulevaisuus näyttää sumuiselta?  Voimme haaveilla, unelmoida ja suunnitella. Meillä on suorastaan käsittämätön kyky kuvitella. Myös mukavien asioiden muistelu voi synnyttää toivon ja odotuksen paremmasta. Mitä ajattelit tehdä, kun korona-aika on ohi? Mieti myös, mitä omaa hyvinvointiasi tukevaa voisit tehdä jo tänään. Minä ainakin luen kiinnostavaa kirjaa ja kuuntelen mielimusiikkiani. Taidanpa opetella taas muutaman sanan viron kieltäkin. Tänään haluan myös muistuttaa itseäni siitä, että…

 

Jaa sekä ilon- että huolenaiheesi jonkun kanssa. Se onnistuu hyvin etänäkin, Mieltä painavien asioiden kertominen kannattaa, sillä se rauhoittaa niistä kertovaa, ja samalla kuulija aktivoituu. Näin huolen taakka jakaantuu. Ilon jakaminen toisten kanssa johtaa puolestaan usein sen tuplaantumiseen. 

Siispä:


P.S. Aivoviikon kiinnostaviin videoluentoihin pääset tästä


Kommentit