Onnellisimpia ovat suomalaiset

Juuri yhdeksättä kertaa julkaistun YK:n Maailman onnellisuusraportin (World Happiness Report) mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Itse asiassa Suomi on ykkössijalla jo neljättä vuotta peräkkäin. Tällä kertaa toiseksi sijoittui Islanti ja kolmanneksi Tanska. Viiden onnellisimman maan joukossa ovat myös Sveitsi ja Hollanti. Ruotsi on tässä vertailussa kuudes. Pohjoismailla menee siis varsin hyvin. Samaa ei voi todeta eteläisestä naapuristamme Virosta, joka on sijalla 28 puhumattakaan itäisestä rajanaapuristamme Venäjästä, joka löytyy tänä vuonna sijalta 60. Kaikkiaan listauksessa oli mukana 149 valtiota, joten joku pessimismiin taipuvainen suomalainen voisi todeta, että taatusti jostain päin maailmaa löytyy kansa, joka on onnellisempi kuin me. Miksi emme vain voisi iloita siitä, että ainakin tässä olemme parhaita. Ja mikä parasta, päihitimme kirkkaasti varsinkin hiihtoa dominoivat norjalaiset ja Euroviisuissa menestystä niittäneet ruotsalaiset. Listan hänniltä löytyy pääosin Afrikan maita, viimeiseltä sijalta Zimbabwe. 

Kun ihmiset arvioivat elämäänsä, on varsin ymmärrettävää, että muun muassa sodat, nälänhätä ja köyhyys vaikuttavat oleellisesti ihmisten hyvinvointiin, mikä heijastuu sitten luonnollisesti myös siihen, millaisena he elämänsä kokevat. Tässä kansainvälisessä vertailussa tarkasteltiinkin erilaisia hyvinvointia määrittäviä tekijöitä, kuten bruttokansantuotetta, korruptiota, terveyttä ja sosiaalisia verkostoja. Onnellisuutta kartoitettiin kysymällä muun muassa, kuinka monta kertaa nauroit tai tunsit iloa edellisen päivän aikana. Vastaavasti kartoitettiin myös negatiivisia tunteita; huolta, surua ja vihaa. Enpä olisi tainnut osata vastata, jos kysymykset olisivat kohdalleni osuneet. Aika harvoin sitä tulee nimittäin erilaisten tunteidensa määrää laskeneeksi. Kiinnostavaa sellaisen ”mittauksen” suorittaminen voisi toki olla.

Tämän vuoden onnellisuusraportissa on huomioitu myös koronapandemian vaikutuksia ihmisten arvioihin elämästään ja heidän kokemiinsa tunteisiin. Ei liene yllätys, että ihmiset eri puolilla maailmaa ovat olleet huolissaan ennen kaikkea omasta ja läheistensä terveydestä, työpaikan menettämisestä ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Positiivisuutta elämään pandemian keskellä ovat tuoneet esimerkiksi liikunta, kotieläimet ja vapaaehtoistyö.  Itselleni iloa tähän jo toista vuotta jatkuneeseen poikkeusoloissa elämiseen ovat tuoneet niin uuden kielen opiskelu, kiinnostavat webinaarit kuin upeat virtuaaliset kulttuurielämyksetkin.  

Onnellisuus on puolestaan mielentila. Se kumpuaa sisältämme, eikä ole siksi löydettävissä ulkoisista tekijöistä. Onnellisuus voidaankin nähdä vakaana pohjana, joka auttaa meitä pärjäämään alati vaihtuvien tunteidemme ja arjen mukanaan tuomien vastoinkäymisten kanssa. Muuttuvat olosuhteet vaativat samaan aikaan sekä sitkeyttä että joustavuutta. Ja sitähän meiltä suomalaisilta tunnetusti löytyy. Olemme selvinneet ennen ja voimme selvitä nytkin – yhdessä. 


”Jokaisen talven sydämessä on väräjävä kevät,
ja jokaisen yön hunnun takana
on hymyilevä aamunkoitto.”
– Kahlil Gibran

(Kuva: Pixabay)




Kommentit